Kraniosakraaliterapia
Kraniosakraaliterapia on manuaalinen terapiamuoto, jolla vaikutetaan kehon luontaisiin paranemismekanismeihin. Kraniosakraaliterapian nimi tulee latinasta; kranio tarkoittaa kalloa ja sakraali ristiluuta. Tällä alueella sijaitsee keskushermosto, jonkä käsittely on kraniosakraaliterapiassa keskeistä, kun vapautetaan jännitteitä keskushermostoa ympäröivistä pehmytkudoksista.
Kraniosakraaliterapia pohjautuu kraniaaliseen osteopatiaan. Osteopaatti ja lääkäri John Upledger eriytti sen omaksi terapiamuodokseen tieteellisten tutkimustensa jälkeen. Upledger tutki tekniikkaa vuosina 1975-1983 Michiganin valtionyliopistossa, jossa hän toimi kliinisenä tutkijana ja biomekaniikan professorina. Tekniikoiden tutkimisessa ja kehittämisessä on ollut mukana suuri joukko tutkijoita, professoreita, fyysikoita, biofyysikoita ja osteopaatteja jo yli sadan vuoden ajan. Tutkimukset useilla tieteenaloilla tuovat koko ajan enemmän tietoa ja auttavat ymmärtämään, miten keskushermostomme rytminen liike säätelee elintärkeitä fysiologisia toimintojamme.
Kraniosakraalijärjestelmä on hyvin kokonaisvaltainen. Yritän tässä vielä selventää, miksi.
Anatomisesti kraniojärjestelmään kuuluvat:
- aivokalvot
- luiset rakenteet joihin aivokalvot kiinnittyvät
- muut sidekudosrakenteet, jotka ovat yhteydessä aivokalvoihin
- aivo-selkäydinneste
- kaikki rakenteet, jotka liittyvät aivo-selkäydinnesteen tuottamiseen, imeytymiseen ja kulkemiseen
- keskushermostoa ympäröivät pehmytkudokset
Kraniosakraalijärjestelmä vaikuttaa ja siihen vaikuttavat:
- hermosto
- tuki- ja liikuntaelimistö
- verisuonisto ja verenkierto
- imusuonisto ja imunestekierto
- umpieritysjärjestelmä
- hengitys ja hengityselimet
Minkä tahansa rakenteen tai toiminnan poikkeavuus jossain näistä järjestelmistä vaikuttaa kraniosakraalijärjestelmään. Kraniosakraalijärjestelmän rakenteellisilla tai toiminnallisilla poikkeavuuksilla on väistämättä haitallisia vaikutuksia hermoston, erityisesti aivojen kehitykseen tai toimintaan. Tämän vuoksi kraniosakraaliterapialla pystytään vaikuttamaan kehossa niin laajasti eri rakenteisiin ja toimintoihin.
Faskia on yhtenäinen kalvoverkosto kehossamme. Jokainen sisäelin on ollut oman faskiansa ympäröimä jo alkionkehityksen aikana. Faskia on jonkun verran joustavaa, mutta todella vahvaa sidekudosta. Kehon toimintahäiriö tai vamma vähentää paikallisesti faskian liikkuvuutta. Tällainen faskian liikkuvuuden rajoitus kuormittaa faskiaalista järjestelmää, mikä ilmenee fysiologisen kraniosakraalisen liikkeen poikkeavuutena ja rajoittuneisuutena kehossa. Tätä liikkeen rajoittuneisuutta ja poikkeavuutta voidaan kraniosakraalihoidossa käyttää tutkimiseen ja hoitamiseen. Arpikudos, riippumatta onko se steriilin leikkausarven tai traumaperäisen ruhjeen tuottama, voi aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia faskian rajoittuneisuudessa ja voi johtaa kraniosakraalisen järjestelmän toimintahäiriöihin.
Stressi vaikuttaa mielen lisäksi myös kehoon. Se aiheuttaa muutoksia hormonien ja hermoston toimintaan ja myös oppimiseen ja ajattelemiseen. Lyhytaikainen stressi voi olla hyväksi tehostaessaan ajattelua, mutta pitkäaikainen stressi on aina huono juttu. Stressi vaikuttaa aivojen toimintaan ja voi jopa muokata niiden rakennetta, joten se ei missään nimessä ole ainoastaan tunne-elämän ongelma.
Kun olemme stressaantuneita, sympaattinen hermostomme on jatkuvasti yliaktiivinen. Tämä voi ilmetä unettomuutena ja kyvyttömyytenä rentoutua. Tuntuu, että koko ajan on kiire. Normaalisti levon ja unen aikana tapahtuva palautuminen kärsii. Suolisto alkaa voimaan huonosti, verenpaine voi kohota. Saatamme turvautua lääkkeisiin, joka piilottaa oireet: saa verenpaineen laskemaan, hillitsee närästystä, auttaa nukahtamaan. Taustalla juurisyy ei kuitenkaan saa apua ja vajoamme vain syvemmälle ongelmiin.
Kraniohoito tehoaa stressiin monissa tapauksissa, koska se vaikuttaa suoraan hermostoon. Kraniolla aktivoidaan tuota palautumista edistävää parasympaattista hermostoa. Kun kehon palautumista saadaan buustattua, alkaa ongelmien juurisyihin virrata apua ja monet ulkoisesti näkyvät oireetkin alkavat helpottamaan. Kraniohoito on vahvasti rentouttava ja moni asiakas yllättyykin, miten ”niin syvä rentoutuminen saadaan niin kevyellä kosketuksella” aikaiseksi!
Esimerkkejä muutamista ongelmista, joita kraniolla voidaan hoitaa: päänsäryt, migreenit, niska- ja selkäkivut, aivotärähdyksen jälkeiset oireyhtymät, aivovammat, PTSD eli traumaperäinen stressihäiriö, leukanivelen ongelmat, keskushermoston ongelmat, motorisen koordinaation ongelmat, Altzheimerin ja dementian oireet, immuunisairaudet, fibromyalgia ja muut sidekudoshäiriöt, autismi, oppimisvaikeudet kuten ADD ja ADHD, tunnepuolen häiriöt.
Kraniosakraaliterapia on äärimmäisen rentouttava ja hermostoa rauhoittava hoitomuoto. Se on tehokasta stressin ja erilaisten kipu- ja epätasapainotilojen hoidossa. Se stimuloi kehon omia itsekorjaamismekanismeja ja parantaa sitä kautta myös yleistä hyvinvointia ja vastustuskykyä.
Kraniosakraaliterapian vasta-aiheet ovat vähän epätavallisempia eli se on hoitomuotona yleensä hyvin soveltuva erilaisiin tilanteisiin. Sitä ei kuitenkaan suositella, jos on tuore aivotärähdys, aivoverenvuoto, aivohalvaus tai aivokalvontulehdus tai pullistuma ydinjatkeessa, tuore kallonmurtuma, aivo-selkäydinnesteen vuoto, tai selkärankahalkio.
Olen suorittanut kraniosakraaliterapeutin tutkinnon 2024-2025 (kouluttajana Merja Ontronen) sekä Upledger Instituutin CS1 -kurssikokonaisuuden 2025 (kouluttajana Thomas Rasmussen) ja CS2 -kurssikokonaisuuden 2026 (kouluttajana Erin Riley).
Tutkimuksia ja artikkeleita kraniosakraaliterapiasta: https://www.upledger.com/storage/docs/CST-Research-Flyer.pdf
